PIONEERIHANKE

Kannattajia ja epäilijöitä

Yhdistyksen jäseniä rakennuttajan tilaisuudessa

Loppukirihanke kesti ideasta valmiiksi taloksi runsaat kuusi vuotta. Niinpä Loppukiriin pyrkivien asukkaidenkin joukko ehti suurelta osin vaihtua näiden vuosien aikana. Kymmenkunta Alppilan koulun tilaisuuteen osallistuneista asuu nyt talossa. Mutta Loppukiri on koko ajan vetänyt puoleensa uusia ihmisiä. Vuosien mittaan kyselyjä on tullut useita satoja. Yhdistykseen on kuulunut yhteensä yli 300 jäsentä ja tiedotusmateriaalia hankkeesta on lähetetty varmaankin kolminkertaiselle joukolle. Muutamat ovat seurailleet hankkeen etenemistä lehdistön kautta, joka on jatkuvasti kirjoitellut hankkeesta ja sen etenemisestä. Kaikki talon asunnot myytiin jo runsaat puoli vuotta ennen talon valmistumista.

Loppukiri on pioneerihanke Suomessa. Se on alusta asti herättänyt kiinnostusta ja olemme saaneet paljon myönteistä huomiota ja hiukan taloudellista tukeakin, mm. hitas-tontin, STM:n Terveyden Edistämiskeskuksen kehittämisrahaa ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimintatukea. Mutta jopa asukkaiden lähipiireissäkin, on esitetty myös paljon epäilyjä:

 'Muutatko jo nyt vanhainkotiin?', 'Miten ihmeessä aiotte selviytyä ruoanvalmistuksesta, onko teidän joukossanne alan ammattilaisia?', 'Eivätkö siivous ja ruoanvalmistus ole liian raskaita teidän ikäisille?', 'Eihän yhteisöllisyys sovi suomalaisille!', 'Joko teillä on ollut riitoja?', ja niin edelleen.

"Onneksi jalka vielä nousee"

    "Kaikkeen sitä joutuu!"

Loppukirihanke on vaatinut vetovastuussa olleilta henkilöiltä rohkeutta ja sitkeyttä, stressinsietokykyä – kuten yrityskonsultit muodikkaasti sanovat. Rohkeutta ja itsenäisyyttä se on vaatinut myös kaikilta asukkailtaan. Ajatella, että vielä eläkeiässä tai sen kynnyksellä pääsee mukaan johonkin uuteen! Loppukiri on seikkailu, on ollut hauskaa, viihtyisää, on saanut oppia uutta.

Ja seikkailu jatkuu.